Oma vauvakirja

Löysin oman vauvakirjani.

Olen nähtävästi saanut kirjan käsiini ja löytänyt myös värikynän.

Jotain olen myös yrittänyt kirjoittaa...

Jotain töherrystä on sentään osunut oikeaan kohtaan.

 Värikynän lisäksi olen löytänyt sakset, koska muutamat sivut oli silputtu pieniksi. Pari sivua oli liimattu kiinni ja osaan oli liimattu kiiltokuvia eli olen löytänyt myös liimapuikon.

Voih! Äitini on varmaan ollut innoissaan. Olenkohan ylpeänä esitellyt tätä vai jäinköhän rysän päältä kiinni?

Vauvakirjat

Pitkästä aikaa kirjoitin taaperon vauvakirjaa ja liimailin sinne kuvia. Meillä on itseasiassa kaksi vauvakirjaa, joita pitäisi päivittää. Taas huomasin miten nopeasti sitä unohtaa asioita. Pitäisi kirjoittaa viikoittain vauvapäiväkirjaa. Vauvakirjaan piti täyttää mm. hampaiden puhkeamisajat. Harmi, en muista niitä. (Oon huono äiti.) Hampaita on tullut, joo. Voisin kirjoittaa kirjaan, että "kohta oot 2-vuotias ja sulla on lähes kaikki hampaat suussa." Siinä kirjassa ei ollut mitään lisätieto-kenttää mihin olisi saanut kirjoittaa vapaasta. Oli vain pieni tila missä kysyttiin tarkka päivämäärä. Muistan kyllä miten öitä valvottiin ja päivät kitistiin hampaiden takia. Perussetti eli ensiksi tuli etuhampaat sitten poskihampaat ja sitten kulmahampaat.

Niissä vauvakirjoissa kysytään ihan ihmeellisiä asioita. Esimerkiksi mistä ruuasta pidit. Siis kirjoitanko siihen yhdelle lyhyelle viivalle päivämäärän ja että silloin pidit porkkanasoseesta ja sitten menee viikko eteenpäin  ja kirjoitanko, että nyt et enää pidä porkkanasoseesta ja pidätkin jauhelihakastikkeesta. Nämä lempiruuat vaihtelevat koko ajan.
Tai mitä sait lahjaksi 1-vuotis syntymäpäivillä. Voi video, ketä kiinnostaa.
Tai mikä sai sinut iloiseksi. Siis taas se yksi lyhyt viiva ja siihenkö pitäisi taas kirjoittaa päivämäärä ja että koira sai sinut iloiseksi ja seuraavalla viikolla helistin.

Olisin niiiiin ylpeä itsestäni jos saisin askarreltua jotain leikekirjaa tai päiväkirjaa valokuvineen lapsista tyyliin 18-vuotiaaksi saakka. Ehkä se on ihan hullua. Onkohan olemassa jotain digitaalista vauvakirjaa?

Tätä kysymystä googletin ja löysin muutaman vauvakirjan netistä.

http://www.vauvakirja.com/
https://helistin.intoloop.com/fi/

Vaikuttivat ihan kivoilta, mutta en etsinyt tämän tyyppistä. Nämä vauvakirjat ovat sitten Internetissä kaikkien saatavilla. En halua linkittää vauvakirja asioita Facebookissa tai laittaa edes salasanojen taakse sukulaisten pällisteltäväksi. Haluaisin oman vauvakirjan omalle koneelleni johon leikkaa liimailen digikuviani ja kirjoitan tarinoita omassa kotiverkossani mistä tahansa laitteelta. Laitetaan tämä ajatus hautumaan hetkeksi.

Onko sinulla kokemusta Internetin vauvakirjasta? Oletko tehnyt itse oman vauvakirjan vai suositteletko jotain valmis kirjaa?

Pahvilaatikko vol.2

Edelleen Tehdään taidetta-kirjan inspiroimana mieheni taiteili pahvilaatikosta auton. Pahvilaatikko toimi pitkään autojen parkkitalona ja liukumäkenä.

Tässä meidän uusi Mersu.

Autosta löytyy ajovalot (silmäripsineen) ja Mersun logo.

Hieno ratti ja tuosta reiästä käynnistetään auto (ruuvimeisselillä).

 Takana on bensatankki.

Taideteos

Mistä tuo taapero sai kuulakärkikynän?!

Nyt meidän työhuoneen seinää koristaa taaperon kuulakärki taideteos. Pitäisikö vain kirjoittaa nimi ja päivämäärä alareunaan?

Uusi sänky

Vihdoinkin kauan odotettu sänky saapui meidän taloon. Minä olin enemmän innoissani sängystä kuin muut. Poika raukka luuli sitä leluksi. Karmea totuus iski, kun ei saanutkaan nukkua päiväunia äidin vieressä. Aloitimme siis ensiksi päiväunista omassa sängyssä, yöt nukutaan vielä vierekkäin.

Päädyimme siis loppujen lopuksi pikkuiseen kerrossänkyyn. Sänky löytyi Tori.fistä uutena ja on virolaista puutyötä (merkistä ei tietoakaan). Olen tykännyt paljon. Sänky on 70cm leveä, 155cm pitkä ja n. 130cm korkea. Korkeus on toimiva, koska yläsänkyyn pystyy esim. vaihtaa lakanat ilman tuolille kiipeämistä.
Patjoina on tällä hetkellä Ikean 160cm patjat. Heti uutena kun tyrkättiin sänkyyn, niin hyvin mahtui. Lisäksi ostin alasänkyyn Ikean turvalaidan. Vanha pinnasängyn peitto ja tyyny saa vielä kelvata, kuten kuvasta huomaa poika ei niistä niin välitä. Yöllä poika potkii aina peitto pois päältä.

Pahvilaatikko

Vuokko Hurmeen Tehdään taidetta-kirjan inspiroimana duunattiin nurkissa pyörinyt pahvilaatikko. Tavallisesta pahvilaatikosta syntyi parkkitalo tai joku liukumäki autoille.

 

 

Tehdään taidetta

Lainasin kirjastosta Vuokko Hurmeen kirjan Tehdään taidetta - 100 lapsiperheen luoviin hetkiin. Ihanan selkeä kirja ja todella inspiroiva kirja yksinkertaisilla vinkeillä.

Kun on ollut kotona kaksi vuotta, rupeaa jossain vaiheessa miettimään saako lapseni tarpeeksi virikkeitä ja opetanko sille oikeita asioita oikealla tavalla. (Tässä nyt on kaksi kysymys niistä tuhansista kysymyksistä joita on tullut päähän tässä muutaman vuoden aikana.)
Silloin tällöin ainakin mulle olisi hyvä olla kotona joku tämän tyyppinen ideakirja, josta voisi käydä tsekkaamassa illalla "Mitä ihmettä sitä huomenna tekisi?".

Kirjan vinkit on vauvasta kouluikäiseen eli 0-vuotiaasta 12-vuotiaisiin. Vinkkejä löytyy seuraavista aiheista musiikki, sanataide, luova liikunta, draama ja teatteri, kuvataide, käsityö, askartelu ja muovailu, ulkotouhuja ja muita taideprojekteja.
Erityisesti nyt kolahti kirjasta aihe kuvataide. Kirjassa mainitaan, että "taaperot nauttivat muovailuvahalla muovailemisesta tai taikataikinasta.", "kaksivuotias alkaa harjoitella leikkaamista", "usein jo parivuotias ymmärtää värittämisen idean". Nyt ostoslistallani on muovailuvahat, lasten omat sakset ja värityskirja. Seuraavat kaksi viikkoa ei sitten muuta tehdäkkään kuin muovaillaan muovailuvahoilla ja piirretään. Vitsi vitsi. Paikallisessa leikkikerhossa olen taaperoni kanssa testannut muovailuvahoja ja noh, se syö ne vahat. Kuten kirjassakin mainittiin jokainen vanhempi tuntee lapsensa parhaiten ja kirjan vinkkien suositusiät ovat vain suosituksia. Joku 2-vuotias tyttölapsi piirtää jo tikku-ukkoja, kun samanikäinen poikalapsi (minun poika) vasta suttaa jotain pyörremyrskyy.
Yksi vinkki oli antaa lapselle oma luonnosvihko, johon voi tehdä piirustuksia. Tykkään. Kaikki töherrykset ovat sitten samassa paikassa samoissa kansissa ja lisäät vaan joka töherrykseen päivämäärän ja vaikka jonkun selityksen mitä se esittää jos taapero osaa sen kertoa. Oma taidekirja valmis. Voi antaa vaikka lahjaksi, jos niitä taidekirjoja syntyy useampikin.
Lisäksi luonnosvihkosta voi tehdä oman värityskirjan. Hurme kirjoittaa kirjassaan, että "kaupoissa myytävät valmiit kirjat saattavat tuntua liian vaikeilta ensimmäisiksi värityskirjoiksi." Kirjan vinkki on, että piirrä mustalla tussilla yksinkertaisia kuvioita valmiiseen vihkoon. Ok, kyllä mä nyt ympyrän, kolmion, tähden tai omenan piirrän.

Taiteellisia hetkiä kaikille! Antakaa lasten sotkea sormensa kaikkeen!

Moro tutti!

Nyt uskallan jo väittää, että meidän taapero ei enää syö tuttia. Siitä on nyt kaksi viikkoa kun viimeksi taapero näki tutin. Täysin varma en tietenkään tästä aivan ole, koska pikku kakkonen syntyy noin kuukauden päästä. Mennäänkö sitten takapakkia vai ei, tiedä sitä. Otetaan tästä hetkestä nyt kaikki ilo irti ja kaikki kunnia miehelleni. Pakko myöntää, että en olisi hoitanut asiaa näin tyynen rauhallisesti kuin mieheni. Pojat lähti keskenään viikonloppureissulle ja tuttia ei otettu esille eikä siitä mainittu. Sillä selvä.

 

Tutin lisäksi meillä oli ja on edelleen unipupu. Pupu saatiin jo sairaalassa ja pesty viimeisen puolentoista vuoden aikana varmaan vain neljä kertaa. Muiden mielestä pupu haisee ja on likainen. Pojan mielestä se maistuu hyvälle ja on puhdas.

Lastenhuoneen päivitystä

Leikkihuone sai vähän uutta päivitystä, kun löysin kaapin kätköistä Bauhausista aikoinaan ostetun seinätarrapaketin. Poika ei ihan vielä älyä dinosaurus-juttuja, mutta sitä päivää odotellessa.

  

Lisäksi täytyy kehua myös vanhaa ostostani. Ostin Jyskistä värikkäitä säilytyskoreja leluja varten. Hyvin on meillä toiminut, suosittelen.

 

 

Kukkia

Kaunista helmikuuta kaikille!

Miniloman saldo

Viikonlopun miniloman saldona oli hyvin nukutut yöunet, ihanan rauhalliset aamut, kirjan lukemista, paljon siivousta, kolme koneellista pyykkiä ja ystävien näkemistä. Kiitos!

Uskomattomin juttu tässä on se, että mieheni yllätti ja kertoi, että poika ei ole kahteen vuorokauteen syönyt tuttia. Siis mitäh?! Kuulemma ei ole itkenyt tutin perään. Reissun aikana tutista ei ole puhuttu eikä se ole ollut näkyvissä. Poika on tähän asti syönyt tuttia aika paljon eli kun herää, päikkäreille mentäessä, vähän päivällä ja nukkumaan mentäessä. Lisäksi poika on herännyt yöllä etsimään tuttia. Tutin lisäksi pojalla on pehmolelu. Pikku pupu, joka on ollut synnytyslaitokselta saakka mukana. Olen ollut hyvin tietoinen, että kohta tutista voisi jo luopua, mutta kai omaa laiskuuttani en ole tehnyt asialle mitään. Itse olisin tehnyt tutin luopumisesta isonkin asian eli siitä olisi puhuttu monta päivää ja keksitty jotain höpöhöpö tarinoita pojalle ja itketty monta päivää. Nyt mieheni tyynen rauhallisesti ilman mitään selityksiä ja draamaa otti tutin pois. Just. Oliko se nyt näin helppoa?
Epäilen vielä itse. Pidän kyllä tutin piilossa ja yritän olla mainitsematta sitä sanaa. Illalla nukkumaan mentäessä ajattelin, että kohta tuttia etsitään kuumeisesti ja kohta alkaa itku. Mutta ei! Siis hieno homma! En vain osaa uskoa kuinka kiltisti poika nukahti. Noh, katsotaan miten yö menee. Lisäksi jännittää miten huominen päivä kotona menee. Tapoihin on mm. kuulunut että tutti etsitään kun tullaan ulkoa takaisin sisälle.

Aikoinaan tuttipullosta päästiin Tukholman risteilyllä, kun pojalla oli reissun aikana niin kova nuha että ei voinut imeä tuttipulloa. Juomat juotiin nokkamukista ja iltapuuroa syötiin enemmän.

Katsotaan miten tässä tutti jutussa käy...

Miniloma

Ah! Jäin yksin kotiin melkein kahdeksi vuorokaudeksi. Mitä nyt tekisi? Siis nyt voi tehdä kaikkea sitä mitä ei muka voi tehdä muulloin. Autoa ei ole käytössä, joten pitkälle ei pötkitä. Kuten kauppakeskuksiin pyörimään. Ehkä ihan hyvä, koska en oikeasti tarvitse mitään.
Voisin,

• Levätä eli maata sohvalla ja katsella monta tuntia telkkaria
• Lähteä jumppaan (äh, sinne joutuu kävellä pitkän matkan)
• Neuloa tai virkata (täytyy opetella ensin ja en ehdi saada mitään valmiiksi päivässä)
• Siivota (tylsää)
• Pestä pyykkiä (tylsää)
• Lakata kynnet (Joo! Se piristää ja tulee naisellinen olo)
• Lukea lehtiä
• Askarrella

Huomenna näen ystäviä ja pitkästä aikaa saan rauhassa valita vaatteita, meikata ilman keskeytyksiä ja vaikka kihartaa tukkaa. Milloin viimeksi on saanut lähteä rauhassa jonnekkin!? Melkein kaksi vuotta sitten.

Lista on aika lyhyt...vielä. Outoa istua yksin kotona. Ehkä kohta pääsen vauhtiin. Toivotaan, että lista ei kasva liian pitkäksi. Toivottavasti sunnuntaina voin sanoa, että "olin vain" ja olen pirteämpi kuin nyt.

Rauhallista viikonloppua kaikille! Nähkää ystäviä!

Kelkkailija

Iskä sai tänään mielestään hyvän idean laittaa pojalle päähän omat laskettelulasinsa. Lasien kanssa sitten piti päästä ulos ja ne lasit oikeasti pidettiin ylpeänä päässä koko ulkoilun ajan. Anna mun kaikki kestää.
Toivottavasti ne unohtuvat huomiseen mennessä. En kehtaa lähteä ulos noiden ajolasien kanssa.

Ruokareseptit

Avasin uuden sivun ruokaresepteille. Linkki uudelle sivustolle löytyy ylävalikosta Reseptit.

Olen keräillyt ruokareseptejä lehdistä ja ja netistä erilaisiin paikkoihin ympäri taloa. Nyt päätin kokeilla toimiiko, että kerään nämä reseptit tänne verkkoon kaikki samaan paikkaan. Keräämäni reseptit ovat perusohjeita perusruokien tekoon. Toivon, että nämä ohjeet pelastavat myös minut nopeasti arkipäivän pyörityksestä ja päiviltä kun miettii "Mitä tänään syötäisiin?" tai mitä ihmettä tästä tänään vanhaksi menevästä jauhelihasta voisi taas tehdä.

En ole koskaan (tähän asti) ollut mikään keittiön hengetär. Keitän edelleen riisit ohjeen perusteella, vaikka on niitäkin ryynejä tullut keiteltyä jo sata kertaa. En pysty tekemään lähes mitään ilman ohjetta. Ohjeen perusteella väännän sitten kaikenlaista. Lopputulos vaihtelee. Lapsuuskodissa sain aina istua valmiiseen pöytään. Ehkä välillä innostuin kattamaan pöydän. Kavereiden kesken ehkä istuin keittiössä mukana, mutta sain korkeintaan kurkun leikattavaksi.
Omaan kotiin muutettuani, noh oli kai pakko opetella tekemään jotain perusmättöä. Voileivät osasin tehdä hyvin. Vanhemmilta sain lahjaksi omaan kotiin leivänpaahtimen.
Erityisesti nyt kun oma lapsi syö lähes samaa ruokaa ja päivittäin joudun tekemään viisi ateriaa, niin on pakostikin tullut ajateltua monipuolisemmin ruokajuttuja. Nykyään on pakko osata tehdä tai ainakin opetella tekemään peruskeitot ja kiisselit. 

Lasten sänky

Ongelma: Minkälaisen sängyn hankkisin 1,8-vuotiaalle taaperolle?

Pinnasänky pitää muutaman kuukauden päästä luovuttaa seuraavalle tulokkaalle ja perhepedissä en haluaisi nukkua enää kovin pitkään. Tavoite on, että saisin kaikki omiin sänkyihin mahdollisimman pian. Meidän poika pyörii ja hyörii yön aikana niin paljon, että aamulla ei tiedä missä pää on. Pinnasängyssä poika potkii jaloilla kohta pinnat poikki ja tunkee pinnojen välistä kaikkea. En jaksa myöskään enää nostella poikaa pois pinnasängystä ja kurkotella sängyn pohjalle.


Tietäväisemmät ihmiset voisivat konsultoida minua mitä tulisi huomioida lasten sängyn hankinnassa.
Minulla ei ole mitään kokemusta, pelkkiä olettamuksia. Tippuvatko he joka toinen yö sängystä alas? Onko turvalaidan korkeudella edes mitään merkitystä? Tai laidan pituudella? Mikä toimii käytännössä hyvin? Onko jatkettava sänky hyvä ostos?

Olen tähän asti etsinyt jatkettavaa sänkyä korkealla turvalaidalla. 
Ainoa sänky jossa on korkea turvalaita on Unipuun Jatkopuu-sänky.

Muita tämän tyyppisiä sänkyjä en ole löytänyt. Jatkopuu on ainakin minun mielestäni todella perinteinen lasten sänky. Muistaakseni minulla ja siskollani oli tuon tapaiset sängyt.
Huono puoli tässä sängyssä on sen kallis hinta. Näillä palkoilla ei todellakaan osteta uutena. Pitäisi löytää jostakin käytettynä.

Olen selannut netistä Ikeat, Maskut, Askut, Kodin Ykköset, Jyskit, Sotkat jne. Mistään ei löydy sopivan hintaista tai näköistä lasten sänkyä.

Alla on Ikean Kritter EI-jatkettava sänky turvalaidalla.

Pelkään, että taaperoni tippuu tuosta sängystä. Lapsen pitäisi nukkua täysin samassa asennossa koko yön, jotta pysyisi sängyssä. Olenko nyt aivan väärässä?!

Jos ajattelen muutaman vuoden pidemmälle, niin ostanko kaksi lasten sänkyä vai kerrossängyn? Kannattaako nyt ostaa jatkettava sänky, jos sitten ostaa muutaman vuoden päästä kerrossängyn? Minkä ikäinen lapsi voi jo nukkua kerrossängyn yläsängyssä?

Ei ole helppoa.

Iso poika

Onko jo uhmaa vai iltakiukuttelua vai jotain muuta pelleilyä kun 1,8 -vuotias ei suostu istumaan omassa syöttötuolissa ja pissaa pottaan ainoastaan seisaalteen?
Ei tätä showta onneksi joka ilta ole ja onneksi menee vielä hyvän tuulisen nauruskelun kanssa. Piti ikuistaa tämän iltainen iso poika ruokapöydässä. 

Minä syön itse ilman ruokalappua ja istun tavallisessa tuolissa.

Just, hyvä että leuka ylettyy pöydän reunan yli. Noh, antaa yrittää. Joka tapauksessa kaikki vaatteet menevät aina pesuun ja lattialla on jo päivällisenkin tähteet. Äiti siivoaa.

Sama iso poika juoksee usein isin perässä vessaan ja tuijottaa silmä tarkkana vierestä kun isi pissaa. Nyt on sitten muutaman kerran pissa tullut pottaa vain seisaalteen. Jep. Kiva, että ymmärretään mennä potalle pissalle, mutta vielä kivampaa olisi jos osumatarkkuus olisi edes 50%.

Muistan ekalta luokalta lauseen, joka oli kirjoitettu luokan seinälle isoin kirjaimin. "Harjoitus tekee mestarin." Toivotaan, että harjoitusmäärät pysyvät meillä kohtuullisina.

Joulusiivous

Eilen ja tänään on meidän taloudessa tehty joulusiivousta joulukoristeiden osalta. Punainen joululiina  vaihtui keltaiseen Vallilan Clementiini vahakankaaseen, joulutontut ikkunoista saivat lähteä, porot ja joulupukki koristeet pöydiltä katosivat jne.

Nyt tekisi mieli lähteä alennusmyynteihin etsimään uusia sisustustuotteita. Yksi pitkään hankintalistalla on ollut Vallilan Kirkonmäki -kangas, josta tekisin taulun.