keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Kikatusta

Poika on parantunut korvatulehduksesta ja pahimmasta flunssasta. Jipii! Tosin pitää vielä käydä jälkitarkastuksessa korvan takia. Joka tapauksessa poika on taas normaalin vilkas ja iloinen.

Milloin vauvat rupeaa kutiamaan? Poika on reagoi nykyään naurulla kun kutittaa mahasta tai jalkapohjista. Aikaisemmin näin ei mielestäni ollut. Tosin nyt en tiedä onko se oikeaa kutinaa vai nauraako poika vain mun hymylle ja "kutikuti"-kikatukselle. Pitää ensi kerralla kokeilla ilman äänitehosteita ja ilmeitä.

Kutittamisesta tuli mieleen eilinen Viivi&Wagner...

...jotenkin vaikutti tutulta tilanteelta. Milloin äidit rupeaa taas kutisemaan kuin pikku teinitytöt?

Oma kikatus hetkeni oli tämän viikon Zumba-tunnilla. Juuri oikea tunti sen hetkiseen mielentilaani. Olin aivan fiiliksissä tunnin jälkeen. Loistavat biisit, hyvä ohjaaja, kunnon sekoilua/sheikkaamista/vatkaamista/aivot narikkaan menoa ja typerän hauskasti zumbaavat vieruskaverit. Erityisesti typerän näköisesti liikkuvat muut zumbaajat tekivät tunnista hauskan. Tunnin ikäjakauma oli 20-60 vuotta ja kaikki Kanki-Kaikkoset, Rautakanget ja Elefantit luulivat olevansa jotain Jennifer Lopezin ja Shakiran taustatanssijoita. Aivan hirveän näköistä. Mutta hei, kaikilla hyvä fiilis ja ilman alkoholia. Todella rentouttavaa. Varasin paikan heti seuraavan viikon tunnille. Shakira - Hips dont lie.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Korvatulehdus

Kuten jo otsikosta saattaa päätellä pojan flunssa sai vielä päälle korvatulehduksen. Voih! 4,5 kuukautisena ensimmäinen korvatulehdus. Toivottavasti ei ole perinyt mun korvia, koska muistaakseni mulla oli pienenä paljon korvatulehduksia (ehkä oma äiti muistaa parhaiten). Joka tapauksessa jostakin mulle on syntynyt pieni pelko korvatulehduksista. Jos ensimmäinen korvatulehdus on jo nyt, niin montako niitä vielä mahtaa olla ennen ensimmäistä syntymäpäivää.
Tiistaina päätettiin viedä poika lääkäriin tsekkaukseen, koska nuha ja yskä oli jatkunut kolme päivää.  Poika ei mielestäni itkenyt korvatulehdusta ollenkaan. Oletin, että nuhan ja yskän takia poika oli vain hiljainen ja väsynyt. Väärässä olin. Poika sai antibioottikuurin. Mitään sen enempää kyselemättä ja ajattelematta otin tyytyväisenä vastaan reseptin ja apteekin kautta kotiin ottamaan lääke. Poika oli muutaman päivän päästä jo virkeämpi ja jokelsi taas enemmän.
Tänään luin Terve Potilas-lehdestä jutun (syys-marraskuu 2011), jossa kehotettiin välttämään turhia antibioottikuureja. Siellä luki näin, "Syysflunssaan ei tarvitse antibioottia, koska se on viruksen aiheuttaman eikä mikrobilääke tehoa viruksiin. Monet bakteeritulehduksetkin paranevat itsestään, kuten usein lastenkorvatulehdukset." Samoin Vauva.fi artikkelissa Korvatulehdus paranee usein itsestään mainittiin turhista antibioottikuureista. Olisiko pitänyt jättää ottamatta pojan antibioottikuuri?

Mielestäni Ei.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Suklaakakkua

Eilen järkyttävässä suklaanhimossa syntyi erittäin maukas suklaakakku. Tässä ohje myös muille leipureille.

SUKLAAKAKKU
Valmistusaika: 45 min

Ainekset

  • 200 g Fazer Tumma leivontasuklaata
  • 200 g voita
  • 4 kpl munaa
  • 2 dl sokeria
  • 2½ dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta

Tee näin

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sulata suklaa ja voi ja kaada munasokeriseokseen. Lisää vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita varovasti. Kaada seos voideltuun, jauhoitettuun pyöreään vuokaan (n. 25 - 26cm).
Paista uunin alatasolla n. 15-20 min. Suklaakakku jää sisältä löysähköksi ja jähmettyy hieman jäähtyessään. Jäähdytä kakku hyvin ennen tarjoilua, ensin huoneen lämmössä, sitten jääkaapissa.
Tarjoile vadelmien ja jäätelön kera.





Nämä ohjeet missä kaikki ainekset vain sekoitetaan keskenään ja paistetaan uunissa nopeasti toimii mun keittiössä parhaiten. Mun himo oli sen verran suuri, että jäähdytykseksi riitti vain huoneenlämpö ja sitten suoraan kitaan ilman mitään lisukkeita.
Tunnin kuluttua vatsaan sattui niin jumalattomasti, että veti kaksinkerroin sohvalle makaamaan. Ehkä söin pari palaa liikaa...

lauantai 17. syyskuuta 2011

Flunssa

Voih, pojalla on ensimmäinen kunnon oikea flunssa. Nenä aivan tukossa, kuumetta, yskä...ja itkua. Muutama viikko sitten kuvittelin, että pieni yskä ja räkä olisi lähtenyt jo pois. Ehei, tulisi sitten rajusti takaisin.
Yli vuorokauden olen yrittänyt olla pojan arvovaltainen nenänniistäjä. Hain kuvaa meidän niistäjästä ja yllätys yllätys myös niistäjistä ollaan saatu satoja erilaisia tuotteita erilaisilla ominaisuuksilla. Tämä tuoteviidakko on aivan mahdoton. Muistan, että raskausaikana Prismassa katselin vauvatuotteita siskoni kanssa ja nauroin niistäjille, koska mielestäni en semmoista tarvitse ja lisäksi se näytti kauhealta. Hyllyssä on kaksi vaihtoehtoa Ainu Pikkuniistäjä ja joku (Ei Nenäfriida) pitkäletkuinen malli, jolla imettiin itse. Jälkimmäinen vaihtoehto kuulosti silloin todella huonolta ja valitsin sitten siskon painostamana Pikkuniistäjän. Nyt kun olen vuorokauden yrittänyt Pikkuniistäjällä osua rimpuilevan pojan sieraimeen, niin ehkä toi pitkäletkuinen vaihtoehto olisi sittenkin ollut parempi. Saisi kerralla imettyä kaiken rään. Näitä kuvia etsiessä törmäsin myös tähän superniistäjään, jolla todellakin saisi imettyä kaiken. Baby-Vac?! Sivujen keskeneräisyyden takia luulen, että ei ole kovin testattu malli. Sivuilla tosiaan lukee, että niistäjä liitetään pölynimuriin. Ei helvetti! Nauroin vedet silmissä kun kuvittelin, että liitän tuon pikku niistäjän meidän pölynimuriin, laitan pojan sitteriin istumaan ja "Noniin, ole sitten aivan paikoillaan." WRUM! (meidän imuri ei sitten ole mikään hiljaisin versio)...voin vain kuvitella mitkä elinikäiset traumat poika saisi. Noh, varmasti lähtisi räät ja varmaan paljon muutakin mukana. Tuotteen Lääkärit sanovat-sivuilla ei montaa kommenttia löytynyt. Ylläri.
Sinnittelen Pikkuniistäjällä.

Suosittelen kaikille Omronin kuumemittaria. Mielestäni lapsen kanssa aivan ehdoton! Kuume mitattu viidessä sekunnissa. Poika ei ehdi edes tajuta mitä tapahtuu kun lukemat on jo mittarissa. Mittaus tehdään helposti korvasta, eikä (Thänk god!) kainalosta tai saati sitten pepusta. Miten sitä on ennen vanhaan pepusta...onneksi ei tarvitse selitellä sitten lapsenlapsille.

Korvatulehdusta odotellen...

Ps. Myös itselläni oli vähän lämpöä, kipeäolo ja "kaktus" kurkussa, mutta ei siinä nyt mitään jännittävää ole. Itse on selviydyttävä luonnonvoimin, kun ei imetyksen takia voi lääkittää itseensä parempaa oloa.

maanantai 12. syyskuuta 2011

Jee! Lisää kehitystä...

Nyt saadaan varpaista kiinni! Varpaat löytyivät kunnolla viime lauantai-illalla kun piti nukahtaa. Pojalla oli päällä pitkä lahkeinen uusi pyjama, jossa on värikkäitä eläimiä. Lahkeet roikkuivat houkuttelevasti naaman edessä :) Uni ei tietenkään sitten tullut ihan heti.

Äitikin on kehittynyt. Äiti hankki itselleen kolmen kuukauden jumppakortin. Ehkä äitikin saa kohta varpaista kiinni.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Voita ilmainen...piina.

Usein jaksan kuunnella puhelinmyyjän tarjouksen ja vasta sitten vastaan ystävällisesti "Ei kiitos". Näin siis aikaisemmin. Nyt olen joutunut puhelinmyyjien Top10-listalle statuksella "Äitiyslomalla", joka nähtävästi tarkoittaa sitä että minulle voi soitella mihin aikaan vain ja kuinka usein vain ja haluan keskustella elämästä enemmänkin tuntemattoman kanssa. Maanantaihin asti kirosin kuinka paljon saan soittoja eri lehdenmyyjiltä. Vastaamattakaan en voi olla jokaiseen tuntemattomaan numeroon koska olen jo missannut yhden puhelun vakuutusyhtiöstä ja pankista.
Hoidin itselleni muistaakseni sitten tiistaina todellisen piinan. Sain Facebookin kautta linkin kilpailuun, jossa voi voittaa viideksi vuoksi ilmaisen päiväkodin. Halleluja, tottakai haluan voittaa! https://www.facebook.com/pages/Ilmainen-p%C3%A4iv%C3%A4koti/273993575961084 Fiksuna tyttönä klikkasin saman tien "Like". Jos nyt avasit linkin, ÄLÄ paina Tykkää-painiketta.
Ensiksi piti vielä jakaa kilpailua Facebook kavereille > Anteeksi kaikki ystäväni. Sen jälkeen piti vain vastata muutamaan kysymykseen Kyllä tai Ei. Kysymysten jälkeen tuli viesti ruudulle "Onneksi olkoon olet osallistunut kilpailuun". Tosin sähköposti täyttyi saman tien roskapostista ja tänään tuli ensimmäinen puhelu, että saisin lähes ilmaiseksi UrhoTV-paketin. Shit! Sähköpostiin tuli myös viesti, että pitäisi aktivoida jokin tili ja kerätä sinne jotain fucking pisteitä eri nettikilpailuista ja kyselyistä. Hieno homma! Tämä kotona olo jotenkin sumentaa aivot. Aikaisemmin en todellakaan osallistunut yhteenkään nettikilpailuun tai kirjoittanut oikeita yhteystietojani mihinkään. Mikä mua vaivaa!

tiistai 6. syyskuuta 2011

Vauvan nauru

Vauvan nauru on ihanan kuuloista :)
Väsymys ja huono fiilis katoaa heti kun kuulen pojan nauravan. Sitten tietää että tekee jotain oikein. Tosin ihmeellisistä asioista välillä meidän poika nauraa. Parhain on kun poika istui sitterissä ja katsoi Suurinta Pudottajaa ja kikatteli. Eilen illalla poika kikatteli isin sylissä kun äiti jumppasi olohuoneessa. Tosin molemmat nauroivat äiskän epätoivoista kuminauhajumppaa. Tämän viikon naurattaja ilme on ollut tämä

Hih! Tässä myös vähän ääninäytettä vauvan naurusta.

lauantai 3. syyskuuta 2011

4kk

Pojalla on nyt 4 kuukautta plakkarissa. Kuukaudessa on tullut 3cm lisää pituutta eli nyt ollaan huikeat 68cm ja painoa 7250g. Onneksi eilen neuvolassa ei saatu kuin pikku rokotus nesteenä suun kautta. Viime yhdistelmäpistoista pojalle nousi kahden päivän kuume ja jatkuvaa itkua 6 tuntia putkeen. Samaa odotettavasti tulossa 6 kk rokotteesta. Jihaa!

Minkälainen on teidän neuvola-täti? Itse en pidä yhtään meidän Hissukka-tädistä. Ärsyttäviä "Onko mitään kysyttävää"-kysymyksiä ja "Niin-joo-ok"-kommentteja. Miksi se ei kerro mitään oma-aloitteisesti? Kai se nyt vähän tietää yleisesti, että mitä tapahtuu vauvan kehityksessä joka kuukausi. Voisi vähän kertoa etukäteen mitä ehkä tuleman pitää. Kertoisi itse miten vauvaa käsitellään tai jotain yleistä kiinteiden ruokien aloittamisesta. Luulisi, että en ole ensimmäinen ekan lapsen äiti, jolla on varmasti samat kysymykset kuin muillakin. Ja vaikka jokainen vauva on omanlaisensa, niin voisi sitä jotain yleistä kertoa vauvan kehityksestä ja käytännöistä. Luen netistä asioita, joita mielestäni neuvolan pitäisi kertoa minulle. (www.vauva.fi / www.vau.fi / www.vauva.info jne.) Ärsyttää, kaikki pitää itse selvittää. KVG! Olen välillä vähän kärsimätön ja laiska ja asenteella kaikki mulle-heti-nyt.

Hah, kysyin neuvolassa pojan kiljumisesta ja siitä miten kauan se kestää. Vastaus: "Noh jollakin se kestää noin 7 kuukauden ikäiseksi asti.". Hienoa!

PS. 4 kuukauden ajan noin 30 eri lehdenmyyjää on kaupitellut mulle lehtiä. Olen lehdenmyyjien mustalla listalla statuksella "Äitiyslomalla". Tuleeko muillekin jatkuvasti soittoja?