Paljon on ehtinyt tapahtua. Päällimmäisenä nyt mielessä, että asumme nykyään uudella paikkakunnalla. Kaikki ovat kasvaneet. Pieni kerrostalo asunto vaihdettiin omakotitaloon ja isoon pihaan, asuntolaina kasvanut, poika kasvanut ja kehittynyt, koiran turkki kasvanut (kun en ole vielä löytänyt täältä trimmaajaa sille), miehen silmäpussit kasvaneet (kun yrittää tehdä remonttia ja käydä töissä samaan aikaan), minä olen kasvanut joka ilmansuuntaan (selityksenä ehkä stressi tai ylenpalttinen herkuttelu) ja sänky on vihdoinkin kasvanut suurempaan (180cm leveä unelma).
Auto on vielä pysynyt samana. Ei näy pihassa farmaria. Pitäisikö hankkia vielä kultainen noutaja?
Tämän talon myyjä hehkutti kuinka palvelut ovat niin lähellä. Mieheni ihmetteli, että kuinka lähellä se kauppa on nyt, kun aikaisemmin kauppa oli 50 metrin päässä. :) Nyt kauppaan on 800 metriä. Noh, kaikki on suhteellista.
Saa nähdä miten sitä oppii asumaan täällä vähän erilaisessa ympäristössä. Pitäisi jotenkin oppia puutarhanhoitoa. Tällä hetkellä anoppi neuvoo mitä pitää aina tehdä. Tähän asti mun kaikki huonekasvit ovat eläneet noin 2 viikkoa, jos sitäkään. Siltä tasolta lähdetään.
Meidän pihassa satoi tänään ensimmäiset lumihiutaleet. Tervetuloa talvi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti